maanantai, 15. lokakuu 2012

Tenttiviikko ja loman odotusta



Blaah, kirjoitin pitkät jorinat, yritin esikatsella ja pufff, sinne haihtui minun höpötykset. No, kuva kertoo tärkeimmän, eli olisi kirppishommia taas edessä. Lasten vaatteita jää pieneksi ja tarvikkeita tarpeettomaksi päivä päivältä enemmän. Jokainen euro, jonka vaan jostain irti saa, on tervetullut lisä opiskelijabudjettiin.

Ja opiskelusta puheen ollen, tenttiviikkokin on juuri meneillään. Äsken viimeistelin yhden esseen, ja palautinkin sen saman tien. Alkoi tuntua siltä, etten tajunnu enää mitään omista kirjoituksistani, joten annoi periksi. Saa nähdä, tajuaako opettaja senkään vertaa, mitä oikein olen ajanut takaa....

Kunhan tästä viikosta selvitään, niin on syysloma, ja se tulee ihan tarpeeseen. :)

perjantai, 5. lokakuu 2012

Viikonloppu

Viikonloppu on aluillaan, ja nyt olisi aika rentoutua. Sen voisi aloittaa vaikka kahden yli reunojensa pursuavan pyykkikorin tyhjennyksellä, tai miljoonan ympäriinsä levittäytyneen lelun siivoamisella. Tai ehkä sittenkin karaoken laulamisella ja kirppiksen koluamisella....?

Tänään kävin fysioterapiassakin. Siellä todettiin se, mikä on todettu ennenkin, eli olen ihan vino ja keno, yliliikkuva, ja lihakset ovat surkastuneet. Jumppaa siis, ja toivotaan että sen pikkuhiljaa olisin vähemmän vinksallaan, ainakin fyysisesti. No, mistään vakavasta ei onneksi ole kyse, niskat vaan vähän jumittaa. Ehkä vähempi tietokoneella istuminen voisi myös auttaa tähän vaivaan.

Kouluhommiakin pukkaa ihan kiitettävästi. Minulla on ikävä tapa jättää kaikki mahdollinen niin viime tippaan, kun vain ikinä pystyn. Pienen paineen alla ilmeisesti toimin parhaiten. Pätee niin kouluhommiin, kuin vaikka noihin kakkuihinkin. Erinäisiä kakunkoristeita on tullut tehtyä yön pimeinä tunteina, kun kaikki muut nukkuvat.

Nyt siis ehkä niitä leluja siivoamaan, tai sitten lukemaan Teletappi-kirjaa; ehkä valitsen jälkimmäisen.

tiistai, 2. lokakuu 2012

Muutama syksyinen kakku

Syystunnelmissa kun ollaan, niin laitan muutaman kuvan tekemistäni syyskakuista.
 
Tämä ensimmäinen oli työnimeltään "Mauri mäyräkoira syksyisessä metsässä", tarkoitus oli harjoitella marsipaanin käsittelyä, kakun muotoilua ja sen sellaista. Kakku edustaa oikein hyvin minun ehkä hivenen "naivistista" tyyliäni ( eli kun taiteelliset lahjat eivät parempaan riitä, niin tehdään sitten noita ukkeleita siihen malliin, että näyttävät lapsen tekemältä
)




Tämä seuraava kakku sen sijaan on tehty ihan tosissaan, ystäväni siskon vauvan ristiäisiin. Toiveena oli jotain syksyistä, ja olin itse tosi tyytyväinen lopputulokseen. Mielestäni tässä on ihanan syksyiset värit ja tunnelma. Voisin olettaa, että makukin on ollut ihan kohdallaan; kakun täytteenä oli omenahilloketta ja vaniljamoussea, ja kuorrutus on kinuskia.


 

tiistai, 2. lokakuu 2012

Mitähän tapahtuisi, jos joskus nukkuisin kokonaisen yön heräämättä...?

Tämä mietityttää tänä aamuna. Ihmeen hyvin sitä nimittäin on jaksanut vajailla yöunilla, jo kohta seitsemän vuotta. Toki välillä saa nukkua paremminkin, mutta esim. viime yönä minun viereeni lappasi porukkaa tasaiseen tahtiin, lopulta joka puolella oli lapsi. Keskellä yötä voi tehdä kummallisia asioita, kun koko talo nukkuu, kuten vaikkapa selailla puhelimella Facebookia ja laskeskella, monenko tunnin päästä on herätys. Sitten kun se herätys alkaa lähestyä, alkaa unikin hiipiä silmään, tietenkin.surprise

Kummasti sitä sitten vaan itsekin lähtee käyntiin, muutaman kahvikupillisen voimalla ainakin viimeistään. Sitten sainkin ihmetellä lapsen käsitystä kiireestä. Tarkennukseksi edelliseen, lapsi siis ei käsitä mitä tarkoittaa kiire, ainakaan minun esikoiseni. Minä olin kipittämässä tukka putkella kohti autoa, kun esikoinen tamppasi pitkin nurmikkoa ja esitelmöi minulle, kuinka hän ei saa astua kiville, mutta äiti saa. Voi kunpa voisi itsekin suhtautua asioihin vielä noin huolettomasti. Tämä arjen aikatauluttaminen on mulle vielä sen verran uutta, että pientä stressiä on sen suhteen vielä havaittavissa
.smiley

maanantai, 1. lokakuu 2012

Pitäisi vissiin yrittää aloitella tämä blogi...



Tervetuloa lukemaan upouutta blogiani! Tuo nimi "Hallittu kaaos" kuvastaa hyvin tämän hetkistä elämääni, tosin ihan aina kaaos ei ole niinkään hallittua.  Olen juuri aloittanut sairaanhoitajaopinnot, ja tämän lisäksi minut pitää kiireisenä kolme lasta(jotka toisinaan höykkyyttävät äitiä aika tavalla, kuten kuvasta näkyy), kolme kissaa, ja mies (jota on vain yksi kappale, vaikka kaikkea muuta tuntuu olevan triplamäärä).

 
Tähän aikaan illasta, kun lapset ovat jo unten mailla, minulla on aikaa tehdä kaikenlaista omaa, kuten nyt vaikka kouluhommia. Ikävää vaan, että aivotoiminta alkaa hiipua sitä mukaa, kun kello kulkee eteenpäin. Tässä minä nytkin istun koneen äärellä, enkä tunnu keksivän yhtään mitään järkevää sanottavaa...mutta onpahan ainakin nyt tämä blogi aloitettu. smiley